Ensilumi on satanut

Ja minäkös osasin ainakin ottaa kaiken ilon irti siitä! Siinä voi kieriä ja hyöriä ja..

Noh, mutta tällä viikolla on tapahtunut paljon kaikenmoista. Eilen oli aika tapahtumarikas päivä. Käytiin aamusta mummilla kylässä. Mummi antoi mulle lautasellisen pastaa ja nakkikastiketta, nam! Sitten lähdettiin mamman, kaksijalkaisten pentujen, sekä Laura-tädin kanssa bussilla kohti tapiolaa. Bussimatka sinne kestää reilu puolituntia. Olin ihan hienosti, aluksi ehkä vähän levoton.
Perillä me käytiin pyörimässä stocmannilla. Nähtiin Pappa, joka antoi mammalle uuden kahvinkeittimen. Sitten käytiin mustissa ja mirrissä ostamassa mulle uusi hiano rukan panta. Se on PiNkki.

Kuva on puhelimella, joten vähän huono, mutta pantaa näkyy ainakin vähän.

Syy tapiolaan matkaamiselle oli oikeasti minun kynsienleikkuuni. Mentiin tuttuun eläinlääkäriin ne leikkauttamaan. Pauliina taas makasi äitin kanssa mun päällä ja sitten joku täti leikkasi mun kynnet. Huusin kamalasti. Onneksi se oli nopeasti ohi. Sitten sain namia. Nyt on hienot tassut.

Takaisin tulomatkan bussissa minä nukuin mamman jaloissa.
Loppupäivä otettiinkin aika lungisti.

Tänään olen auttanut äitiä kokkaamaan. Lihapullia!Saisinko minäkin???

Arvatkaa vain sainko.. Tietenkin.

Nyt täytyy mennä vahtimaan kun isompi kaksijalkainen pentu syö...

Elämää, ei sen enempää

Huomenta!
Syys-säät senkun jatkuvat. Sataa, sataa ja sataa. Onneksi en ole vedenarka ja tykkään juosta kuralätäköissä.
Muutaman kilometrin päässä meidän kotoa on iso kenttä, johon sateella muodostuu oikein suuria kuralätäköitä. Siellä me käydään usein Bean kanssa juoksemassa. Ja voi että meillä onkin hauskaa!

Tässä kuvassa me ollaan Bean kanssa päiväkävelyllä.

Olen parhaani mukaan tutustunut näihin pikkukissoihin täällä. Välillä ne suhisee ja poksahtelee. Välillä taas niitä saa ihan rauhassa haistella. Eilen se lyhytkarvainen puski kuonoani ja kehräsi.

Tässä kuvassa ihmettelen pitkäkarvaista kisupentua.

Kuljen hienosti vaunujen vierellä. Äiti sanoo, että sillä on turvallinen olo kun olen liki. Eilenkin käytiin aika myöhään iltalenkki. Laura ja sen valkoinenpaimenkoira Miina oli mukana.

Täällä ollessa olen käyttäytynyt todella hyvin. Äiti sanoo että olen maailman helpoin ja kiltein koira. Niistä tuhmuuksista mitä isillä tein, ei ole tietoakaan. Kaipasin säännöllistä elämää perheen kanssa ja täällä ollessa elämäni on juuri sitä.

En minä kerjää, minä pidän vain hyvin kontaktia.

Kunhan juoksuni loppuu, niin äiti ottaa minut perjantaisin tottistelemaan. Bea menee tänään ja minä jään kotiin ihan yksin. Varmaan kulutan sen ajan nukkumalla.

Lenkin jälkeen väsyttää.

Nyt lähden mamman kanssa lenkille. Heippishei!

Muutto

Huomenta kaikille.
Ajattelin heti kirjoittaa tästä, niin ehkä ei tule sitten niin paljoa ihmettelyjä.
Eilen siis oisin pakannut kimpsuni ja kampsuni, isi ei antanut ja unohti sitten itse.. Mutta siis muutin äitin luo!
Ei hätää, tää on ihan tuttu paikka. Oon ollut täällä ennenkin.

Täällä on äiti, Aurora ja jopa se vauva, joka ei vielä osannut edes kontata kun isi ja äiti erosi ja isi muutti mun ja Ninjan kanssa pois. Se vauva kävelee jo, on kyllä tosi taitava!
Täällä on myös Bea, sen kanssa me ollaan ennen asuttu yhdessä. Sitten on myös Eero, sekin kerkesi asumaan mun kanssa, mutta vaan hetken.
Lisäksi täällä on rottia, ihan kun laajuskissa asuessa. Tuolla ei kyllä taida olla enää kuin yksi sama ja kuulema kaksi jotain junioria. Sitten on myös se käpiöhamsteri.

Muitakin tuttuja täällä on. Fairy, semmoinen iso kollikissa. Se vaikutti ihan iloiselta kun mä tulin. Mutta ette ikinä usko tätä! Sillä on kaksi pentua täällä! Kissanpentuja, ne on niin sulosia. Vähän pelokkaita kylläkin. Voiko leikattu kolli tehdä pentuja? Jos ei, niin mistä ne tuli?

Tulin siis eilen illalla. Mamma teki iltapalaa mulle ja sitten me käytiin sateisessa syys-säässä iltalenkki.
Mulla oli vähän kiire jokapaikkaan aluksi, sitten huomasin että mitä sitä turhaa kiirehtiä! Laahustan mieluumin mamman kanssa ja ihmettelen uusia lenkkimaastoja.

Äiti oli ylpeä minusta, että kuinka nopeasti rauhoitun ja kävin pötköttämään, enkä enää ravannut äitin perässä joka paikkaan. Nukuin yön olohuoneessa. Eero pääsi äitin sänkyyn nukkumaan, koska äiti ei uskaltanut pitää sitä samassa huoneessa mun kanssa, kun mulla on naistenpäivät. Tänään Eero pääsee sen kasvattajalle hoitoon mun juoksun ajaksi.

Äsken käytiin aamulenkillä, sitten syötiin aamupala. Nyt otan vähän lisää lepoa, kun mamma kahvittelee.
Päivitän lisää kunhan kerkiän!

Päivitystä hiukan kuolleeseen blogiin

 Kukkuu! Mä tulin juuri 2-vuotta! Ajatella miten pitkä aika siitä on kun viimeksitänne blogiin jotain rustasin.
Paljon, hyvin paljon, erittäin paljon on kerinnyt tänä aikana tapahtumaan. Minä opiskelen nykyään Espoon pelastuskoiraksi. Käyn raunioilla ja hakumetsässä. Lisäksi kanssani treenataan tottista. Isi lähinnä treenaa, koska äiti ja isi erosivat ja asun nyt isin kanssa. Ninjakin asuu täällä meidän kanssa. Äitillä vierailen niin paljon kuin mahdollista. Aina kun äitille menee, se kertoo kuinka kova ikävä sillä on mua ollut ja kuinka se niin haluaisi, että asuisin sen luona.

Nyt vähän mukavempiin aiheisiin. Minä tosiaan tulin syyskuun alussa 2-vuotta. Olin äitillä juhlimassa syntymäpäivääni. Äiti teki minulle kakun ja olipa aikamoiset juhlat. Bea ja Eerokin juhli minun kanssa. Käytiin koko konkkaronkka koirapuistossa riekkumassa monta tuntia monena päivänä.

Tässä kuva juhla asustani

Tässä olen aloittamaisillani kakkuni syöntiä

Koitan tästä edespäin kirjoitella tänne aina kun olen äitillä.